Kun Kari aloitti päivän piirrosten piirtämisen Helsingin Sanomiin vuonna 1950 oli maailma aika toisenlainen. Tasavallan presidentin virka oli miltei pyhä: vaikka kaikkea muuta olisi saanut pilkata, niin sanattoman sopimuksen mukaan presidentti rajattiin kaiken julkisen irvailun ulkopuolelle. Tähän Karikin tyytyi – aluksi. Kekkosen valinta presidentiksi oli Karista niin hullunkurinen juttu, että hetken pidättelyn jälkeen hän ei voinut vastustaa kiusausta piirtää Kekkosesta niin kuin ennenkin: ilkeästi ja piikitellen. Siihen joutui Kekkonen tottumaan, ja seuraajat samoin.
Vaikka Kari ei Kekkosesta pitänytkään, oppi hän lopulta vuosikymmenten aikana arvostamaan hänen kykyään luovia vaikeassa poliittisessa maailmantilanteessa. Kun Kekkonen sairastui ja presidentin kuoleman lähestyi, varauduttiin Helsingin Sanomissa tilanteeseen taittamalla Kekkosen muistosivu jo valmiiksi. Karilta tilattiin etukäteen Kekkosen In memoriam-kuva ja koska Kari omien sanojensa mukaan tiesi aika paljon sairauksista, hän laskeskeli että Kekkosen kuolema ajoittuu ajankohtaan, jolloin tammi pudottaa ensimmäiset lehtensä puusta. Näinhän todella tapahtui, Urho Kekkonen kuoli 31.8.1986 ja seuraavana aamuna Helsingin Sanomien sivuilla julkaistiin Karin piirros, jossa tammenlehvät muodostavat seppeleen Tamminiemen ikkunan alle. "Se on yksi kauneimmista piirroksistani", Kari itse sanoi.
"JÄÄHYVÄISET UKK:LLE"
HS 1.9.1986
Karin Suomen tasavallan presidenteille piirtämät In memoriam-kuvat ovat muutenkin Karin piirrosten aatelia. Ensimmäisen muistokuvan piirtäminen tuli Karille eteen heti ensimmäisen Helsingin Sanomien kuukauden aikana kun Marsalkka Mannerheim kuoli 27.1.1951. Piirros on upeasti piirretty, juhlallinen ja symbolinen. Mannerheimin kasvojen takana on murtunut tammi ja sureva naishahmo: se kuvastaa Suomi-neidon surua yhden merkittävän ajanjakson päättymisestä Suomen historiassa. Tammi on mytologinen voimapuu, myös "itsenäisyyden tammi"-käsite on meille tuttu.
"TAMMISUNNUNTAI"
HS 30.1.1951
Suomen tasavallan ensimmäistä presidenttiä, K.J.Ståhlbergia Kari arvosti suuresti. Kun Ståhlberg kuoli, otti Kari kuvansa aiheeksi Ståhlbergin roolin Suomen perustuslain luojana ja itsenäisen, yhtenäisen Suomen rakentajana. Näihin viittaavat lakikirja ja muurauslasta kuvan etualalla. Ja kas: tämänkin presidentin kuvaan on varissut muutama tammenlehti!
"MAA ON LAILLA RAKENNETTAVA"
HS 23.9.1952
Presidentti J.K. Paasikivi esiintyi Karin piirroksissa muutaman kerran jo presidenttiaikana, mutta piirrokset olivat varsin neutraaleja. Piirrosten iva oli jossakin muualla kuin presidentin toiminnassa tai sitten piirroksissa presidentti esitettiin positiivisessa valossa. Paasikiven In memoriam-kuva on piirroksena upea. Se näyttää Paasikiven vähäeleisenä peränpitäjänä, joka varmalla kädellä johdattaa venettä juuri siihen suuntaan kuin haluaa. Ja likimain yhdellä viivalla Kari on loihtinut esiin Paasikiven profiilin hyvin tunnistettavassa muodossa.
"MIES PERÄSIMESSÄ"
HS 15.12.1956
Mauno Koivisto kuului niihin presidentteihin, joita Kari arvosti. Koivisto oli yksi hänen piirrostensa vakiohahmoista, ja Karin piirrosten takia ihmiset alkoivat nähdä Koivistolla vallattoman hiustupsun silmien yläpuolella. Kari kuoli kaksi vuosikymmentä ennen Koivistoa, joten In memoriam-kuvaa ei tietenkään ole. Mutta sen sijaan voimme Kari-paviljongissa esitellä Karin piirrosta, johon on liitetty hiustupsuksi Koiviston oikeita hiuksia: ne Karille lähetti itse Tellervo Koivisto!
Mutta huomaatteko, että yksi on joukosta poissa? Presidentti Risto Ryti kuoli 25.10.1956, siis vähän ennen Paasikiveä, mutta hänestä Kari ei piirtänyt In memoriam-kuvaa. Miksi, se olisi hauska tietää. Oliko päätös Karin oma? Jos oli, niin Helsingin Sanomat ei sitä kyseenalaistanut, sillä halutessaan se olisi voinut myös tilata piirroksen: niin toimittiin esimerkiksi Kekkosen piirroksen kohdalla. Niin tai näin, olisi ollut mielenkiintoista tietää millaisen kuvan Kari olisi Risto Rytistä piirtänyt.
Ylen elävässä arkistossa on nähtävissä Suomen presidenttien hautajaisista koosteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti