Jälkimmäiseen kategoriaan osuu pyyntö esittää kuva, jossa sotakorvauksista riutunut Suomi kiillottaa Neuvostoarmeijan loputonta saapasrivistöä. Sellaista kuvaa ei ole, mutta sen sijaan aika tavalla toiseen tapahtumaan liittyvä saappaankiillotuskuva, joka tekstiltään vastaa pyydettyä.
"RIITTÄÄKS TAVANMUKAINEN HARJAUS
VAI NUOLLAANKS KANS?
12.11.1958
Mutta mistä kuvassa oikein on kysymys?
Tapahtuipa siis Herran vuonna 1958, Suomen maassa, aivan Neuvostoliiton kainalossa seuraavaa:
Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ei ollut hurraamista. Elettiin niin sanottua yöpakkaskautta, joka oli alkanut siitä, ettei Neuvostoliitto hyväksynyt K.A. Fagerholmin kolmatta hallitusta. Eniten närää aiheutti SDP:n Väinö Leskisen ministerinsalkku. Maalaisliiton Johannes Virolainen oli yrittänyt vedota SDP:n puoluejohtajaan Väinö Tanneriin, ettei Leskistä otettaisi mukaan hallitukseen koska tiedossa oli, ettei Neuvostoliitto voinut sietää Leskistä.
"Mitäs te nuori mies puhutte, nythän muodostetaan Suomen eikä Neuvostoliiton hallitusta", vastasi Tanner Virolaiselle.
Presidentti Kekkonen oli varoittanut Virolaista menemästä samaan hallitukseen Leskisen kanssa. Kun Kekkonen nimitti Fagerholmin hallituksen 29.8.1958 hän sanoi: "Tämä oli huonoin puhe, minkä olen koskaan pitänyt, mutta eipä ollut itseni kirjoittama."
Hallituksen nimittämisen jälkeen Neuvostoliitto alkoi painostaa Suomea. Ensin painostus oli taloudellista kiusantekoa: Saimaan kanavan käyttöoikeutta koskeneet neuvottelut keskeytettiin ja Suomenlahden kalastusta koskevan sopimuksen allekirjoittamista lykättiin.
Syksyn edetessä painostus siirtyi kuitenkin poliittiselle ja hyvin konkreettiselle tasolle. Neuvostoliiton Helsingin suurlähettiläs Viktor Lebedev matkusti lokakuun alussa yllättäen "lomalle" Moskovaan ja myöhemmin ilmoitettiin, että Lebedev on siirtynyt muihin tehtäviin eikä hänelle nimitetä seuraajaa Helsinkiin.
Tilanne alkoi muuttua sietämättömäksi. Juuri tässä vaiheessa Maalaisliiton Kyntäjä-lehdessä ilmestyi nimimerkki "Mikko Miekan" kirjoitus, jossa liehakoitiin estotta Neuvostoliittoa. Yleisesti uskottiin, että "Mikko Miekan" takana oli Matti Kekkonen, jonka muotokuvan Karikin siis piirsi pilapiirrokseensa.
Matti Kekkonen, presidentti Kekkosen poika, oli tuolloin Maalaisliiton kansanedustajana. Matti Kekkonen oli politiikassa ehdoton K-linjalainen, joka kuului Suomi-Neuvostoliitto-seuraan ja Rauhanpuolustajien johtoelimiin.
"Mikko Miekan" kirjoitus herätti suurta huomiota, joista tietysti näkyvimpiä reaktioita oli Karin sanoinkuvaamattoman ilkeä piirros. Miten olisikin taas herkullista kurkistaa aikojen taakse ja nähdä, millaista kuhinaa Karin piirros sai aikaan vaikkapa Tehtaankadulla, Neuvostoliiton suurlähetystössä. Ja mitähän Matti Kekkonen itse ajatteli? Olipa hän nimimerkin takana tai ei, hänet oli leimattu –ehkäpä sitä paitsi ihan aiheesta – "saappaannuolijaksi".
Marraskuun 1958 aikana Maalaisliiton johto totesi tilanteen täysin kestämättömäksi ja valtuutti lopulta puolueen ministerit eroamaan. Myös presidentti Kekkonen alkoi kulisseissa kaataa hallitusta. Ulkoministeri Johannes Virolainen esitti eronpyyntönsä 4.12.1958, minkä jälkeen K.A. Fagerholm esitti koko hallituksen eronpyynnön.
Ja millaisen piirroksen Kari sai aikaan tästä farssista? No tietysti ihan pitelemättömän. 6.12.1958 Helsingin Sanomissa julkaistiin piirros nimeltä "CHAPEAU CLAQUE eli takaisinponnahtava silinterihattu". Kuvassa Hertta Kuusinen, Aarre Simonen ja Johannes Virolainen yrittävät vuorotellen lytistää K.A. Fagerholmin ministerinhatun, mutta vasta Fagerholm itse onnistuu siinä.
Kari oli kyllä piirroksissaan härski ja karski. Mutta toisinaan ihan syystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti