perjantai 23. lokakuuta 2015

Pääministeri paniikissa, presidentti polvillaan...

Karin legendaarisista piirroksista legendaarisin lienee "Volgan lautturit".  "Volgan lautturit" tekee erityiseksi monta seikkaa eikä vähiten se, että piirros sai ilmestyessään aikaan jonkin asteisen ulkopoliittisen kriisin vuonna 1958. Pääministeri Johannes Virolainen joutui paniikkiin ja jopa presidentti Urho Kekkonen joutui selittelemään "pilapiirtäjiemme" tekosia.

HÄVETKÄÄ, IMPERIALISTIT!

Kuvassa Neuvostoliiton silloinen johtaja Nikita Hruštšev istuu lotjassa, jota ns. satelliittivaltiot - Tšekkoslovakia, Unkari, Itä-Saksa, Romania, Puola, Bulgaria ja Albania - vetävät. Hruštšev huutaa länsivaltojen edustajille, Yhdysvaltojen presidentille Eisenhowerille ja Britannian pääministerille Macmillanille: "Hävetkää, imperialistit!". Kuva on toteutettu Ilja Repinin kuuluisan "Volgan lautturit"- maalauksen mukaisesti. 

Mikä piirroksesta teki ulkopoliittisesti niin vaarallisen? Olihan Kari piirtänyt Neuvostoliittoa piikitteleviä piirroksia ennenkin.

Ensinnäkin - ja tämä lienee myös kaikkein pahin piirre tässä piirroksessa - piirros ei ollut tavanomainen Helsingin Sanomien päivän piirros, vaan Kari osallistui piirroksella Lontoossa järjestettyyn maailmanlaajuiseen pilapiirrosten näyttelyyn lokakuussa 1958. Näyttelyn teemana oli "Suuri haaste" (The Great Challenge) ja näyttelyn oli järjestänyt The International Federation of Free Journalists. 

Näyttelyyn osallistui piirtäjiä 24 eri maasta ja esille asetettiin kaikkiaan 277 ajankohtaista piirrosta. Suomesta näyttelyyn kutsuttiin vain Kari, ja liki kolmensadan piirroksen joukosta juuri Karin piirros nousi näyttelyn symboliksi. "Volgan lauttureista" painatettiin postikortteja ja näyttelyjulisteita, ja se julkaistiin - suomalaisten poliitikkojen kauhuksi - lukuisissa ulkomaisissa lehdissä. 


Voitte vain kuvitella, miten pääministeri Johannes Virolaisen silmät siristivät ja korvat punoittivat,  kun kutsu saapua Neuvostoliiton suurlähetystöön ryöpytettäväksi saapui. Karia Tehtaankadun toimijat eivät koskaan yrittäneetkään tavoitella tai taivutella, viesti lähetettiin aina suoraan maan korkeimmalle johdolle.

Sattumoisin oli juuri tulossa YK:n päivä ja pääministerin oli määrä pitää radiopuhe päivän kunniaksi. Virolainen käytti tilaisuuden hyväkseen ja nöyrästi valitteli, että "maassamme tuon tuostakin julkaistaan sanallisia tai kuvallisia esityksiä, joiden tekijät eivät osoita riittävää arvostelukykyä eivätkä ymmärrä ottaa huomioon maamme etuja". Tämä Neuvostoliiton johtajille lähetetty anteeksipyyntö lienee yksi surullisimmista esimerkeistä suomettuneesta Suomesta. 



Mutta Virolaisen kauhunhetket eivät vielä olleet takanapäin. Lontoosta näyttely lähetettiin kiertämään maailmaa ja seuraava etappi oli New York. Näyttelyyn liittyen sikäläinen järjestäjä kyseli sopivaa piirrosta, joka voitaisiin sijoittaa YK:n pääkonttoria vastapäätä olevan The Assembly of Captive European Nations- toimistorakennuksen katolle. Katolla oli aikaisemminkin esitetty iskulauseita, joiden toivottiin herättävän YK:n pääkonttoriin kulkevien huomion. 

Näyttelyn pääkuraattori, Ion Ratiu, ei miettinyt hetkeäkään valitessaan piirrosta: se oli Karin "Volgan lautturit". Kuvasta olisi tullut noin 20 metriä pitkä ja neljän kerroksen kokoinen (!) - ainakin jos on uskominen Suomessa asiasta julkaistuun uutiseen.


Suunnitelmat kuvasuurennoksesta saavuttivat hyvin pian pääministeri Virolaisen, sillä hän oli juuri silloin itse New Yorkissa - kuinkas ollakaan - YK:n yleiskokouksessa. Virolainen hermostui entisestään ja sähkötti välittömästi Helsinkiin ja Lontooseen, jossa pyysi viranomaisia "tekemään kaikkensa" ettei tätä piirrosta lähetettäisi eikä esitettäisi Yhdysvalloissa. 

Kuvan esittämistä osana pilapiirrosnäyttelyä suomalaiset eivät saaneet estettyä, mutta katolle asetettavasta suurennoksesta luovuttiin - tosin pitkälti siitä syystä, että Karista itsestään tilanne alkoi tuntua absurdilta. Mutta aivan kuten Lontoossakin, juuri tästä piirroksesta tuli koko näyttelyn symboli ja se nostettiin toistuvasti esiin lehtijutuissa ympäri Yhdysvaltoja. 

"I the free world there is no power which can stop its exhibition and reproduction. It speaks for 106 million Soviet-en-slaved people in East-Central Europe and the Baltic countries.", kirjoitti Free World Review esitellessään piirrosta ja tapausta. 


Poliitikkojen hermostumisen yksittäiseen pilapiirrokseen ymmärtää paremmin jos muistaa, että "Volgan lauttureiden" ilmestyminen osui aikaan, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat pahasti pakkasella. Tilannetta lievittääkseen presidentti Kekkonen matkusti vuoden 1959 alussa "yksityiselle kulttuurimatkalle" Leningradiin,  ja miten onnellisesti sattuikin niin, että Nikita Hruštšev osui aivan odottamatta samaan aikaan samaan paikkaan. Kari ei voinut olla irvailematta tälle uskomattomalle yhteensattumalle. 

-MIKÄ YLLÄTYS!


Tämän ainoan kerran Kekkonen erehtyi viittaamaan Kariin, kun hän Neuvostoliiton vierailua seuranneessa radiopuheessaan sanoi, että "toivottavasti Neuvostoliitto suhtautuu meidän pakinoitsijoihimme ja pilapiirtäjiimme kuten Fredrik Suuri: Älkää välittäkö, eivät ne graniittia pysty murtamaan". 

Kari oli tietenkin riemuissaan. Hän varmisti seuraavan päivän piirroksellaan, ettei kenellekään varmasti jäänyt epäselväksi, kenestä oikeastaan oli kyse. 

"KETÄHÄN KUMMAN PILAPIIRTÄJÄÄ PRESIDENTTI
PUHEESSAAN MAHTOI TARKOITTAA?"

Ulkopoliittisesti Kari pääsi tuhman pojan maineeseen. Yhdysvallat ylisti Karin rohkeutta ja The National Cartoonist Society valitsi hänet vuoden ulkomaiseksi pilapiirtäjäksi "for his courage in exposing the communist deceit while working in the shadow of the Kremlin". 



Vielä maaliskuussa 1959 The Time-lehti palasi "Volgan lauttureihin" julkaisemalla piirroksen jälleen kerran ja selostamalla koko episodin värikkäin sanakääntein otsikolla "Karicatures". 

Mutta missä lie "Volgan lauttureiden" alkuperäinen piirros tällä hetkellä? Näyttelyä varta vasten piirretyt työt jäivät The International Federation of Free Journalist-järjestön haltuun ja ne kiersivät ahkerasti maailmaa. Toivottavasti piirros on säilynyt.

















5 kommenttia:

  1. Ernomasen hyvin muistan Volgan Lautturit, sensijaan yhteys muuhun maailmaan ja YK:hon ovat hitusen hakusessa, eikä siihen aikaan kovin yleisesti nähty valtion johtomme hädän kurimusta. Sen sijaan Karin piirros itsestään työpöytänsä ääressä Kekkosen katsoessa seinältä on muistissa. Olipa kertomus, valtavaan levitykseen on tuo piirros päässyt, lienee Karin kuvien ennätys.

    VastaaPoista
  2. Karin muitakin kuvia julkaistiin erityisesti 1950- ja vielä 1960-luvun alussa kansainvälisessä lehdistössä, mutta Volgan lautturit oli toki aivan erityislaatuinen tapaus.

    VastaaPoista
  3. Onnittelen, Pälvi! Olet löytänyt hienon, hauskan, mutta silti arvokkaan tavan tuoda maamme lähihistoriaa nykylukijoiden ulottuville. Harvat meistä enää jaksavat lukea tieteellisiä historiankirjoituksia, mutta tällä tavalla poliittisen elämän koukerot avautuvat kiehtovalla tavalla muillekin. Tulipa mieleen: nykyajan historiankirjoittajat näköjään ihmettelevät ja arvuutteklevat edelleen, mikä rikkoi Kekkosen ja Veikko Vennamon välit vuonna 1956 - tarkemmin ottaen, miksi Kekkonen ei kaikkien yllätykseksi kutsunutkaan Vennamoa "voitonjuhliin" tultuaan valituksi tasavallan presidentiksi ensimmäisen kerran. Minulla on siihen yksi luotettavana pitämäni selitys, mutta löytyyköhän Karin piirroksista oivallusta, mistä oli oikein kyse?

    VastaaPoista
  4. Onnittelen, Pälvi! Olet löytänyt hienon, hauskan, mutta silti arvokkaan tavan tuoda maamme lähihistoriaa nykylukijoiden ulottuville. Harvat meistä enää jaksavat lukea tieteellisiä historiankirjoituksia, mutta tällä tavalla poliittisen elämän koukerot avautuvat kiehtovalla tavalla muillekin. Tulipa mieleen: nykyajan historiankirjoittajat näköjään ihmettelevät ja arvuutteklevat edelleen, mikä rikkoi Kekkosen ja Veikko Vennamon välit vuonna 1956 - tarkemmin ottaen, miksi Kekkonen ei kaikkien yllätykseksi kutsunutkaan Vennamoa "voitonjuhliin" tultuaan valituksi tasavallan presidentiksi ensimmäisen kerran. Minulla on siihen yksi luotettavana pitämäni selitys, mutta löytyyköhän Karin piirroksista oivallusta, mistä oli oikein kyse?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, enpä nyt äkkipäätään löytänyt sellaista kuvaa, joka asiaa avartaisi. Minulle outo juttu, mikä on sinun selityksesi

      Poista